Hyödyllisiä vinkkejä

Koska foorumillamme on varsin näppärää porukkaa, voisimme pyhittää tämän ketjun erilaisille nikseille, joista olemme kuulleet tai jotka on jo hyviksi havaittu.

Sadecan ohje sienten säilömiseen:

Tässä sienestäjille sisareni säilöntäohje minkä sai vuosia sitten ystävättäreltään eikä ole koskaan löytänyt ainoatakaan homepilkkua sienistään. Sain häneltä viimekesänä purkillisen vuoden vanhoja sieniä. Se purkki oli lämpimässä autossa 4 vuorokautta eikä sisällössä mitään vikaa senkään jälkeen. Aion minäkin siirtyä tuohon hänen ohjeeseensa.

Ihan tavalliseen kaupan lasipurkkiin (niitä kurkku- ja punajuuripurkkeja) laitetaan ruokalusikallinen suolaa pohjalle (pieneen purkkiin vähemmän), ladotaan kuumat sienet sinne purkkiin, kaadetaan kiehuva puhdas vesi päälle ja käännetään purkki heti ylösalaisin. Ne purkit pidetään sitten koko säilytysajan tuossa asennossa.
Niissä on juuri sopivasti suolaa, ei tarvitse liotella eikä huuhdella ennen käyttöä.

Hän säilyttää niitä jääkaapin lämpimimmässä osassa mutta säilyvät kuulemma missä hyvänsä viileässä ja pimeässä paikassa. Omana lisänä sanoisin että ne lasipurkit kannattaa pitää 100 asteisessa uunissa jonkun 10 minuuttia ennen täyttämistä.



Almalta ohje sienten kuivatukseen:

Minä en ole kokeillut sitruunahappoa, enkä myöskään säilö sieniä etikkaan. Suolaan ja pakastan ja täytyy sanoa että kuivatus on myös erittäin hyvä tapa säilöä sieniä ilman mitään muita aineita. Jos ei ole kasvikuivuria kotona, niin onnistuu erinomaisesti vaikkapa tattien kanssa näin:

Siivoa sienet ja viipaloi ne erittäin ohuiksi viipaleiksi. Levitä viipaleet sanomalehtinippujen päälle pöytätasolle ja anna kuivua pari päivää, eli kunnes ovat niin kuivia että "rapsahtavat" taitettaessa. Älä kuitenkaan aseta sieniä suoraan auringonvaloon. Kun sienet ovat kuivia, ne säilyvät lasipurkeissa jopa vuosia.
Korvasieniä voit kuivattaa puhdistettuina ja paloiteltuina siten, että pakkaat ne sukkahousuihin, jotka sitten ripustat kuivumaan johonkin ilmavaan ja lämpimään paikkaan. Ei huoneilmaan!!Omakotitalossa pannuhuoneeseen tmv. paikkaan. Kun kuivatut korvasienet otetaan käyttöön, ne pitää liottaa ja keittää kuten tuoreet, sillä kaikki myrkky ei haihdu ilmakuivauksella.


Ramo kirjoitti:

Tällä foorumilla on myös hyvän ruoan ystäviä, suorastaan kulinaristeja. En tiedä syöttekö koskaa niin rahvaanomaisia ruokia kuin purkkihernekeittoa. Vinkkini koskee kuitenkin hernekeiton ottamista purkista siististi ja näppärästi. Vinkki koskee myös muiden säilykepurkkien tyhjentämistä jos sisältö on edes suht koht kiinteää tavaraa.

Avaa purkki kokonaan ja ota kansi irti. Tökkää esim purkinavaajalla tai puukon kärjellä pieni reikä purkin pohjaan. Sen jälkeen käännä purkki ylösalaisin kattilan tms. astian päälle. Puhalla siitä pienestä reiästä voimakkaasti kuten olisit täyttämässä ilmapalloa. Hernekeitto jööti tulee purkista ulos siistinä ja kokonaisena todella nätisti. Ei tarvitse kaapia lusikalla tai millään vastaavalla. Tyhjä purkki roskiin ja eikun hernekeittoa kuumentamaan.



Sadeca kirjoitti:

Ramo! Kävisiköhän tehdä se pikkureikä ensin sinne pohjaan ja vasta sitten avata se purkki toisesta päästä ja ottaa kansi pois?

Kaupasta ostettavissa peltikantisissa lasipurkeissa voi toisinaan tuo kansi olla aika tiukassa. Annan sille shokkihoitoa kääntämällä sen ylösalaisin ja tömäyttämällä sitä kerran lattiaan. Yleensä kansi irtoaa sen jälkeen paljon helpommin.


Alma kirjoitti:

Kopautus saa yleensä lasipurkin avautumaan, mutta jos ei niin työnnän purkin ja kannen väliin teräaseen (veitsen, haarukan tmv.) ja väännän hieman. Silloin paine poistuu ja kansi aukeaa helposti väännettäessä.

Jumittuneen kynsilakkapullon taas saa auki, kun sitä pitää hanan alla lämpimässä vesisuihkussa vähän aikaa.


Ramo kirjoitti:

Minkä tahansa purkin jossa on kierteillä oleva korkki, kuten esim punajuuripurkki saa avattua käyttämällä vyötä apuna. Mikäli näppivoimat ei riitä niin kierrä vyö kannen ympärille ja kiristä. Sitten vain väännät oikeaan suuntaan niin pitää olla todella tiukassa jos ei irtoa.


Sadeca kirjoitti:

Tämän vaaleiden verhojen ja pöytäliinojen tärkkäysohjeen olen leikannut joskus ruotsalaisesta lehdestä. (En ole vielä etsinyt sitä Ingridin ohjetta mistä toisessa ketjussa kerroin eikä tämä ole sama, mutta Ingrid niminen on tämänkin ohjeen lähettäjä ja saattaisi olla vieläkin parempi ohje. Itse aion ainakin kokeilla, parikymmentä verhoa odottaa nimittäin silitystä.)

Tärkkäysveden valmistus

Keitetään 1½ litraa vettä. Sulatetaan sinne 5 cm pätkä valkoista steariinikynttilää ja ongitaan se narunpätkä kattilasta pois. Haaleaan veteen vispataan 2 ruokalusikallista vehnäjauhoja ja seoksella suurustetaan se steariinivesi. Sen jauhoveden on oltava tarpeeksi lämmintä, muuten liemi ei onnistu koska steariini reagoi siihen suurustettaessa väärin.
(Nainen kirjoittaa 5 cm joulukuusenkynttilää mutta ei kai sellaisia ole edes myynissä. Otetaan kuitenkin huomioon että paksusta kynttilästä ei ehkä ihan viittä senttiä kannata laittaa)

Jatkan tähän samaan että kokeilin tuota ohjetta. Kun se jäähtyi niin steariini alkoi kerääntyä pinnalle. Annoin liemen jäähtyä vain sen verran että käteni sietivät sen lämmön kun upotin siihen verhot ja väänsin kuivemmaksi ja ripustin ulos kuivahtamaan silityskuivaksi. En välittänyt siitä että steariini palasia oli joukossa, nehän tipahtelivat pois siellä narulla.

Annos ei riittänyt kaikille verhoille vaan jouduin keittämään uuden annoksen. Verhot olivat vielä reilusti kosteita kun aloin silittämään ja tärkkäysaineena tuo liemi toimi aivan loistavasti, optimistisia odotuksianikin paremmin. Kannattaa keittää isompi annos kerralla. Yksi verhoista ehti kuivahtamaan liikaa ja se jäi hieman ryppyiseksi, muut ihanan rypyttömiä ja niissä tukeva tärkkäys. Suosittelen muillekin.
Sadeca

--------------------------------------------------------------------------------

Perunoiden pakastaminen

Tässä ohje niille joilla on mahdollisuus saada syyskesällä perunoita suoraan maasta. Pitäisi olla n k talviperunaa, kiinteää sorttia.

Sileät noin pienen kananmunan kokoiset perunat pestään varovasti ja huolella yksitellen. Kiehuvaan veteen kattilassa lisätään vajaa ruokalusikallinen suolaa ja perunat.
Heti kun vesi alkaa kiehumaan uudelleen otetaan kellosta aikaa ja perunat keitetään täsmälleen 6 minuuttia. Keitinvesi kaadetaan heti pois ja perunat jäähdytetään mahdollisimman äkkiä niin kylmässä vedessä kuin suinkin.
Perunat kuivataan pyyhkeellä ja pakataan pakastepusseihin. Pusseista imetään ilma pois mahdollisimman tarkkaan, suljetaan ja laitetaan pakastimeen.

Sitten joskus keskellä talvea kun halutaan nauttia uusista perunoista laitetaan hieman tillinvarsia keitinveteen ja laitetaan perunat suoraan pakastimesta kiehuvaan veteen.
Ovat aivan mahtavan herkullisia, uusien perunoiden veroisia.


Alma kirjoitti:

Olipa Sadecalla näppärä vinkki, jota täytyisi testata ehdottomasti! Kaupasta saa varmaan vielä syksymmällä perunaa, joka on vasta nostettu maasta.



Tässä olisi yksi vinkki traakkipuuta koskien. Oma nelihaarainen sai muutossa jonkinlaisen shokin ja alkoi hiljalleen voida huonosti uudessa kodissa, lehdet käpristyivät ja muuttuivat rusehtaviksi, tuhohyönteisiä ei löytynyt. Leikkasin kaikista varsista lehtiruusukkeet pois ja jätin ne pelkiksi rangoiksi. Nyt, oltuaan kaljuna muutaman viikon, traakkipuun rangoista tunkee esille vihreitä silmuja.
Laitoin pari lehdistä kuorittua pätkää myös vesipurkkiin. Niissäkin on vihreää ja jollekin kasvaa jo juuret.

Suomen Sieniseuralta löytyi näppärälle nikkarille ohje oman kuivurin tekemiseen. Ne kaupoissa myytävät kun ovat aika kalliita.

http://www.funga.fi/sienikuivuri.php



Muunneltavan esimerkkikuivurin rakennusohjeet
Tarvittavat raaka-aineet: 8 PE -muoviämpäriä, kenkienkuivaaja (4 puhallusputkea, esim. OBH-Nordica kirpputorilta tai kierrätyskeskuksesta), karheapintaista pesunkestävää verkkokangasta (Eurokankaan poistohyllyistä saa pieniä paloja pikkurahalla, kuusikulmaisella reiällä tehdyt hyttysverkkokankaat ovat hyviä).
Tarvittavat työkalut: sakset ja terävä puukko, mielellään lyhytteräinen.
Rakennusohje: Leikkaa puukolla 4:stä muoviämpäristä pohja sekä noin 10 cm seinämää pois ja poista ämpäreistä kahvat. Ole varovainen, sillä puukko lipsahtaa helposti muovia leikatessa! Neljän muun muoviämpärin kylkeen, aivan pohjan tuntumaan leikataan puukon kärjellä pyöreä reikä halkaisijaltaan noin 5 cm. Aloita työ tekemällä ensin pieni alkupisto, jota sitten suurennat varovasti. Aluksi reiän halkaisijan tulee olla hieman tarkoitettua pienempi ja lopuksi reikää laajennetaan täsmälleen sopivaksi siten että kengänkuivaajan taipuisan puhallusputken pää voidaan pienellä voimankäytöllä työntää reikään. Reikä on siis sopivan kokoinen, kun putki pysyy irtoamatta ja on tiiviisti reiässä.
Tämän jälkeen leikkaa saksilla karheasta verkkokankaasta 4 palaa, jotka yltävät reilusti katkaistujen ämpäreiden pohjan yli. Kun levität verkon ylösalaisin käännetyn katkaistun ämpärin päälle ja painat toisen rei’itetyn ämpärin tiukasti sen päälle, niin verkko virittyy kuivaustilan pohjaksi ja kiilautuu kiinni kartiomaisten ämpäreiden väliin. Sama tehdään kaikille neljälle ämpärille. Kuivuriyksiköt käännetään oikein päin, jalkinekuivaajan puhallusputket kytketään reikiin ja näin kuivuri on valmis käytettäväksi. Neljän ämpärin sijasta voidaan käyttää kolmea tai kahta ämpäriä seuraavasti: tee johonkin ämpäriin 2 tai 3 reikää puhallusputkia varten. Näin yhteen kuivausyksikköön voidaan kohdistaa suurempi osa kuivaustehosta. Voit myös tehdä kaksipyttyisen kuivurin joihin molempiin leikataan puukon kärjellä kaksi puhallusilmareikää.
Konstruktioon voidaan liittää myös tehokkaampia lämmittimiä (esim. auton sisätilalämmitin alennetulla lämpöteholla), mutta silloin tulee olla erityisen huolellinen paloturvallisuuden suhteen. Hiustenkuivaajat ovat hämmästyttävän lyhytikäisiä tällaisessa käytössä ja perhesovun nimissä niiden käyttöä onkin syytä välttää.

Tässä lenkki ihaniin ruokaohjeisiin: www.digipaper.fi/ruokapirkka

Kun pyykkikone ei tyhjennä vettä.

Kun olet tarkistanut että nukankeräys siivilä on puhdas ja laskenut sitä kautta veden ulos, (Se on useissa koneissa ruuvattavissa irti jolloin vedet tulevat lattialle) niin laita uusi mahdollisimman lyhyt pesuohjelma käyntiin (pikapesu). Ole kuulosalla sen ohjelman aikana. Kun koneen normaalisti pitäisi tyhjentää vesi, esimerkiksi huuhtelun aikana, niin kuuntele tarkkaan. Jos kuulet että se pumppu hurisee, vaikka vaimeastikin, mutta ei pumppaa ulos, niin anna ohjelman mennä loppuun ja tyhjennä kone vedestä taas sen nukkaluukun kautta alhaalta.

Ota puhdasta vettä ja kaada sitä useita litroja, tai vaikka ämpärillinen koneeseen sen koneen vieressä putkitolpan päässä irrallaan olevan tyhjennysputken kautta (takatietä)vaikkapa suppilon avulla ja aseta putki takaisin siihen tolppaansa.

Laita taas vaikkapa pikapyykkiohjelma päälle. Usein tuo konsti toimii ja pumppu ei olekaan rikki vaan alkaa toimimaan ihan yhtä hyvin kuin tavallisesti.

Vain täysin mykkä pumppu on varmasti rikki. Jos siinä vähänkin on ääntä niin kannattaa kokeilla ensin tätä. Kahden eri pyykkikoneen tyhjennyspumpun olemme "korjanneet" tällä tavalla ja alunperin itsekin saaneet siitä vihjeen vaikken muista enää mistä.

Hyvä vinkki tuo, tepsii poistoletkun tukokseen ja varmaan siihenkin jos pumpussa on jokin vierasesine. Kirvelee vieläkin se pesukone.. toivottavasti sen saisi korjattua tuolla tavalla tulevaisuudessa mahdollisen vian tullessa.

Sain tällaisen viestin Tuglas-seuralta:



"Uusi virolainen draamasarja alkaa YLE Teemalla maaliskuussa

YLE Teema esittää tiistain draamasarjojen paikalla tänä keväänä tuoretta virolaista tuotantoa. 16.3. alkava koskettava draamasarja Viro - Tuulten pieksämä maa (Tuulepealne maa) kertoo Virosta vuosina 1917-1941. Tarinan keskiössä on kaksi perhettä ja kaksi nuorukaista, Toomas Roo ja Indrek Kallaste.

Tarina alkaa vuodesta 1917. Maaseudulla Läänemaalla kasvanut kalastajaperheen poika Toomas on aloittamassa opintien Tallinnan yliopistossa, missä hän kohtaa paikallisen varakkaan perheen vesan Indrekin. Historialliset tapahtumat imaisevat pojat mukaansa ja pian luentosali vaihtuu sotatantereeksi. Poikien on pakko kasvaa miehiksi ja kantaa kansakunnan kohtalon taakkaa. Heidän tarinansa kuvaa myös virolaisen yhteiskunnan tapahtumia kahden maailmansodan välissä.

Lukuisten virolaisnäyttelijöiden tähdittämä elämänmakuinen 12-osainen draamasarja valaisee Viron tietä historian pyörteissä. Se kulkee läpi suurten toiveiden ja kipeiden pettymysten. Pääosissa nähdään Rasmus Kaljujärv, Märt Avandi, Evelin Pang, Mirtel Pohla, Marko Matvere, Andrus Vaarik, Tõnu Oja, Ago Anderson, Kristjan Sarv, Tõnu Mikiver, Üllar Saaremäe, Ülle Lichfeldt, Liina-riin Olmaru, Anne Reemann, Marika Vaarik, Indrek Taalmaa ja Eero Spriit. Käsikirjoitus on Mihkel Ullmanin ja Lauri Vahtren. Vuonna 2008 valmistuneen sarjan on tuottanut Viron televisio.

VIRO – TUULTEN PIEKSÄMÄ MAA YLE TEEMALLA TIISTAISIN ALKAEN 16.3. KLO 19.00. UUSINTA PERJANTAISIN KLO 20.00.

Ohjelmasta YLE Teeman verkkosivuilla:
http://teema.yle.fi/ohjelmat/juttuarkisto/viro-tuulten-pieksama-maa "

Uskoisin, että tuota sarjaa kannattaa seurata ja sitä saa varmasti jonkin ajan kuluttua myös DVD-muodossa.

See on tore, et Soome TV võttis selle näitamiseks soomlastele. Ehk nii mõnelegi saab Eesti ajalugu ja rahvas tuttavamaks. Soovitan ka soojalt, sest juba näitlejatööd on juba nauding vaadata. Vaataks isegi uuesti, aga Teema kanalit me Eestis ei näe. Ja muide, DVD-na on ta täitsa olemas ja müügil. Ainult ma ei tea, kas ka soomekeelse tõlkega.

Virossa on viime vuosina menty elokuvan teossa aimo harppauksin eteenpäin. Kun vertaa suomalaista ja virolaista nykyelokuvaa, ei voi oikein välttyä siltä huomiolta, että sukulaiskansoja tässä ollaan. Laitan tähän linkin, jossa voi hiukan tirkistellä tuota Tuulten pieksämää maata: https://www.youtube.com/watch?v=cg26-AYwrs8 .

Tämä fiksu kikka oli positiivareilla:

Pese maitotölkki, leikkaa pohja ja kaulus pois, halkaise
saat erinomaisen kertakäyttölevyn leikkuulaudalle, ei mene rikki
kun pilkot sipulia, paprikaa, lohta ...jne.. ei jätä lautaan hajuja ja
taittoviivaa myöten on helppo kaataa vaikka sipulit suoraan pannulle.

Sopii hyvin myös lasten liimausalustoiksi, tai muuhun askarteluun.

Kopioin tämän Harhaopettajan ohjeen Omien kuvien liittäminen ketjusta tännekin, kun vaikuttaa niin kovin hyödylliseltä. Ei mielestäni haittaa vaikka on kahdessakin paikassa.
_________________________________________________________________________________________________

Tässä erikokoisia kuvia Donnasta. Nämä on lähetetty osoitteesta http://tinypic.com/ . Sinun ei tarvitse kirjautua ja siellä voit ladata kuvia suoraan koneeltasi ja valita kuvakoon itse. Älä valitse default-kohtaa, sillä silloin kuva levittää koko ketjun.

1.Kun olet klikannut yllä olevaa osoitetta, niin valitse kuvan koko kohdasta resize: (ei siis defaultia, vaan jokin muu koko!)

2. Valitse haluamasi kuva (katso, että olet ruksannut kohdan image File Typestä) klikkaamalla kohtaa selaa ja kun olet valinnut kuvan, niin klikkaa kuvaa ja sen jälkeen avaa.

3. Klikkaa sitten kohtaa upload now ja kirjoita ikkunaan ilmaantuneet kaksi sanaa ja jälleen upload now ja odota hetki.

4. Maalaa ilmestyvästä ikkunasta kuvan osoite kohdasta Direct Link for Layouts ja ota se talteen painamalla yhtaikaa ctrl:ää ja kirjainta c.

Sitten vain siirrät tuon osoitteen Periferian foorumilla haluamaasi viestiin klikkaamalla "auringonlaskutagia", joka minulla näkyy pienenä ikkunana ylärivissä viidentenä vasemmalla ja klikkaamalla ilmestyvää laatikkoa painamalla yhtaikaa ctrl:ää ja kirjainta v.

Taas on koittanut aika, jolloin lämpötila vaihtelee nollan molemmin puolin ja auton lukot jäätyvät, jos ei ole muistanut ruiskuttaa niihin jäätymisen estoainetta. Minulta se on unohtunut usein ja olen joutunut sulattamaan oven lukot laskemalla kuumaa vettä kraanasta vedenpitävään muovikassiin ja painanut kuuman kassin lukkoa vasten. Jää sulaa nopeasti ja lukko aukeaa. Kyllähän te tämän varmaan tiesittekin ja osaisitte itsekin toimia oikein, vaikkette tietäisikään, mutta kirjoitin vinkin ihan varmuuden vuoksi.

No en kyllä tuosta ollut kuullut vaikka olisin monta kertaa tuon kikan takavuosina tarvinnut. Paljon helpompi keino kuin moni muu. Tietyissä automerkeissä nuo lukkojen jäätymiset onkin suurempi ongelma kuin muissa, vanhemmissa Volkswageneissa esimerkiksi. Sitä aseöljyä joku neuvoi käyttämään lukoissa koska kestää 60 asteen pakkaset.
Nykyisessä Skodassani ei ole edes avaimenreikiä joten siinäpäs sitä pään raapimista olisikin jos lukot jäätyisivät.

Naisten kosmetiikkateollisuus on valtava bisnes ja kauneustuotteiden raaka-aine- ja valmisuskustannukset ovat murto-osa varsinaisen tuotteen myyntihinnasta. Naiset ovat pitäneet terveydestään ja kauneudestaan huolta joa ammoisista ajoista lähtien, jolloin ei vielä maailmantunnettuista kosmetiikkamerkeistä tiedetty mitään. Liitän tähän vinkin käsienkuorintavoiteesta, joka tehdään kotikonstein ja on varmasti kaupasta ostettua moninkertaisesti halvempaa.

http://www.iltasanomat.fi/muoti-kauneus/art-1288538787609.html