Juhlapyhät ja merkkipäivät/ Pühad ja tähtpäevad/Helg- och bemärkelsedagar

Tuo kirppujen suutelu- perinne on kyllä tosi hassu. Montakohan purevaa kirppua yhdestä vapaaksipäästetystä kirpusta sikiää?

Suomenkielisen sanan pääsiäinen otti käyttöön Mikael Agricola 1500-luvulla. Tuolloin Suomessa pääsiäistä edelsi yleisesti paasto ja pääsiäinen tarkoittaakin paastosta pääsemistä. Virossa lienee myös muinoin pääsiäistä edeltävä lihaton paasto ollut yleinen, koska viron kielessä pääsiäistä vastaava sana on lihavõtte, jolloin lihaa voi taas ottaa esille. Nykyisin Suomessa pääsiäistä edeltävää paastoa noudattavat vain lähinnä ortodoksit (õigeusklikud), joille pääsiäinen on vuoden merkittävin uskonnollinen pyhä.

Juutalaisten pääsiäinen on Pesah, jolloin vietetään Egyptin orjuuden päättymisen muistoksi. Jeesushan ei kuulu juutalaisten julkiseen traditioon. Lähes kaikkialla pääsiäisen viettoon kuuluu muna, joka on hedelmällisyyden symboli. Pääsiäismunia maalaillaan ainakin useissa Euroopan maissa. Suomessa taas ylihuomenna trullit ovat liikkeellä pääsiäismunien toivossa. Meillä on Karjalasta muuttaneiden sukulaisten perintönä tullut tapa pääsiäisenä munanvieritys. Huovasta laitetaan tukien varaan sellainen liukumäki, joka on noin puolimetriä korkea ja leveä ja pari metriä pitkä. Kullakin vierittäjällä on tietty määrä itse värjättyjä munia (2-5 kpl). Aloittaja arvotaan ja hän vierittää ensimmäisen munan. Seuraava yrittää omalla munallaan mäen ylhäältä vierittää osuman alas pysähtyneeseen munaan. Jos osuu, niin hän saa pitää munan ja seuraava joutuu vierittämään pesämunan. Sinne alas kertyy helposti useampia munia ja yhdellä vieritetyllä munalla voi osua useampaan munaan ja osuja saa pitää nuo munat. Munanvieritystä jatketaan niin kauan, kunnes kaikilta muilta munat loppuvat ja viimeinen saa pitää kaikki vierityksessä mukana olleet munat.

Kuidas Eestimaal on? Kas seal tähistedakse lihavõtteid ja on seal mitagi erilisi komme veeta munadepühi? Ilmselt ammu Eestis pidati paastu enne lihavöttepühi ka. Kuidas oli nõukaajal? Usund ja usulised pühad ei olnud eriti populaarne tollal, aga siisgi Nõukogude Liidus tähisteti lihavõtepühi, sest seal on õigeusu kirik peakirk ja vene rahvus üsna veendunud õigeusklik rahvus.

Nii nagu igasugune kirikus käimine ja usuga seotud teema oli "vene" ajal - siis neukkuaikana tabu. Sellest ei tohtinud rääkida ja hoidku jumal, kui juhtus keegi sind nägema kiriku uksest sisse astumas, sellest võis tulla igasugust jama. Aga kodudes peeti ikka nii nagu jõulusidki vaikselt omaette. Värviti mune sibulakoorte ja riidevärvidega, toodi tuppa pajutibuoksi ja sätiti kodud igati lihavõttepäraseks ja kevadiseks. Mingeid erilisi rituaale ei olnud, aga kuna meie peres juhtusid aeg-ajalt olema kas isa või minu sünnipäev lihavõttepühade ajal, kus tuli külalisi võõrustada, siis käis suur munakoksamise võistlus. Külalised tõid oma värvitud mune kaasa ja prooviti, kelle muna jäi koksamisel terveks. Muidugi pidi selle siis ka ära sööma.
Venelastel see aga kuuldavasti suurem püha. Kuid nemad peavad seda vana kalendri järgi, siis nädal hiljem, kui meie püha. Kuid Eestis nad peavad seda meiega samal ajal. Nüüd vabal maal on näidatud telekas otseülekannet, kuidas nad käivad öösel ümber kiriku vist mitu tiiru ja Toompeal vene kiriku kellad "lärmavad" nii et vähe pole. Elasin kunagi kesklinnas ja see kellade pommimine lausa häiris. Venelastel muidugi siis lauad kaetud ja kõiksugu kohupiimast tehtud road ja pashad. Eestlased nagu võtavad seda püha rohkem kevade saabumise pühana ja aias ja põldudel esimeste kevadtööde tegemise alustamisena, mitte nii tõsiusksena.

Aitäh Agnesele selle huvitava vastuse eest. Aga kes teab, mis on õige aeg tähistada lihavõttepühi

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/Brittitutkija%20Viimeinen%20ehtoollinen%20p%C3%A4iv%C3%A4%C3%A4%20aiemmin/art-1288383730402.html .

Pääsiäinen on Soomes liikuv püha http://oppiminen.yle.fi/paasiainen ja Eestis ka.

Ensi viikonloppuna Ruosissa, Suomessa ja Baltian maissa vietetään keskikesän juhlaa juhannusta. Juhla lienee saanut alkunsa muinaisesta eurooppalaisesta valon ja hedelmällisyyden juhlasta. Ennen kristinuskon saapumista Suomeen juhannusta vietettiin kansanuskon ylijumalan Ukon juhlana, jolla pyrittiin varmistamaan tuleva sato ja hedelmällisyys.

Ruostsissa tanssitaan juhannussalon ympärillä, mutta ainakin Suomessa ja Virossa poltetaan juhannuskokkoa. Virossa juhannusta juhlitaan perusteellisesti, sillä juhannuskokoille kokoonnutaan useina eri päivinä. Parhaimmat juhlijat voivat juhlia jaanitulilla 4-5:kin kertaa, sillä eri kylät sytyttävät kokkonsa vuoropäivinä.

Saunominen, juhannuskoivut ja juhannustaiat kuuluvat myös asiaan, mutta tuota viimeistä juhlinnan muotoa taitavat harrastaa eniten naimattomat naiset. Minä käyn poimimassa juhannusyönä valkolehdokkeja (ööviiul, nattfiol), jotka tuoksuvat huumaavasti. Löysin paikan sattumalta hevoshaan vieressä, jossa niitä on pilvin pimein. Onneksi kukaan muu ei paikkaa tiedä ja voin poimia noita kauniita ja erityisesti yöllä voimakkaasti tuoksuvia kukkia niin paljon kuin haluan. Kävellessäni hevoshaassa voimakas valkolehdokkien tuoksu paljasti niiden sijainnin.

RIEMUKASTA UUTTA VUOTTA 2014! Niin ne vuodet vierivät eivätkä periferialaisetkaan enää jaksa tänne kirjoitella. Tulisiko tästä vuodesta vähän vireämpi...vai????