Paskalista / Sittaloetelu

En tiedä onko tämä paskabiisi jonkun mielestä. Liitin sen kuitenkin tähän, koska huokuu samaa nostalgiaa kuin edellisetkin.
https://www.youtube.com/watch?v=qogNtCbiEWI

aliel kirjoitti:

En tiedä onko tämä paskabiisi jonkun mielestä. Liitin sen kuitenkin tähän, koska huokuu samaa nostalgiaa kuin edellisetkin.
https://www.youtube.com/watch?v=qogNtCbiEWI

Varmaan jonkun mielestä kuuluisikin paskalistan, mutta tämä on vakavamielinen paskalista ja hyviä biisejä tänne ei saa laittaa . Kuten tuossa avauksessani kerroin, musiikki on makuasia, eikä kenenkään pidä ottaa vakavasti, jos joku ampuu toisen mielestä harhaan. Olkoon tämä ikään kuin käänteinen levyraati, jonne jokainen voi tuoda musiikkiesityksiä, joista ei pidä. Nostalgiaahan kaikissa vanhoissa, jopa huonoissakin, viisuissa on. Olisi hauskaa, jos tänne joskus ilmaantuisi tuoreitakin paskabiisejä.

Tästä en pidä.

https://www.youtube.com/watch?v=Yi0PGpEZAsY

Tämäkin on varmaan paskaa. Voi miksi en ymmärrä mitä tarkoitatte. Nykäsen Matti kun laulaa, niin monet kellot kilahtavat päässä. Sekö on paskaa? Eihän tuota kukaan järkevä ihminen kuuntele, mutta Matti on meidän mäkisankari ja sinä pysyy, vaikka hulluks on tullutkin. Ja laulaa kuin Jeesus Helvetissä.

Sen lisäksi että Matti Nykänen on maailman paras mäkihyppääjä on hän myös laulajana suuri taitelija. Ainakin jos verrataan tuohon Tarja Ylitaloon.

Vuonna yks ja kaks olimme rajapitäjässä, Suomen ja Ruotsin välissä. Siellä on perinteinen kansanhuvi naimaliitot puolin ja toisin. Eli suomalainen ja ruotsalainen menevät keskenään naimisiin. Niissä häissä olimme ja poikani oli kuusi vuotias. Hän oli niin rakastunut Tarja Ylitaloon. Menimme ihan eturiviin, ku Tarja lauloi niissä häissä. Hänhän on Lapin tyttäriä. Poika oli niin liikuttunut että..

Ja listan ykkösenä on:

Kyllä tuo Taunon valinta on minusta tämän hetken ykkönen, mutta tässä tulee kova haastaja. Mies, joka poltti Tavastia-klubin takahuoneessa pilveä, kun piippu kiersi ringissä. Virkavalta ei uskonut, vaikka Mikko kertoi asiasta näyttävästi jommassa kummassa iltapäivälehdistämme.

Kyllä, olen samaa mieltä. Tauno pani pohjat tälle listalle. Tuo Mikko Alatalon versio varsinkin tuon koreografian kanssa oli kyllä myöskin aika järkyttävä. Mikolla on tuotannossaan ihan asiallistakin jopa hyvää musiikkia. Vaikkapa kappaleet suojelusenkeli, ihmisen ikävä toisen luo, yhdentoista virran maa ynnä muutä ynnä muuta.

Tämä seuraava esitys hätyyttelee kyllä kammottavuudessaan Anita Hirvosen ykköspaikkaa todella vakavasti.

Jouduin lopettamaan tuon Minna Ikosen esityksen kuuntelemisen kesken. Niin huono se oli. Nyt otan tietoisen riskin ja huomautan vielä kerran, että nämä musiikista pitämiset ja ei-pitämiset ovat yksityisiä makuasioita, eikä kenenkään pidä loukkaantua siitä, jos samasta musiikkiesityksestä ei pidä.

Tämä älykäs, rakastettava ja sopivissa paikoissa ironinen loistava sanoittaja veivasi minun mielestäni lähes koko elämänsä yhden ja saman kappaleen eri versioita. En ole koskaan pitänyt hänen musiikistaan, mutta tämä on varsinainen paska:



Jos joku muu vähemmän kuuluisa olisi tuota pyrkinyt levyttämään, niin yksikään kustantaja ei olisi levyä julkaissut, vaika on siinä sanomaa

No panen siia siis eesti sitaloo kah:




Selliseid sarnaseid on kahjuks palju, aga see nõmeduse tipp!

Juicesta sen verran, että toki hänellä on kammotuksia biisejä joltinenkin liuta, esim, joku Hauho tai tuo nimenomainen Sika. Mutta hänen tuotannostaan löytyy minun mielestäni myös valtavan koskettavia ja kauniita teoksia niin sanoituksiltaan kuin melodioiltaankin. Tähän ketjuun niitä ei tietenkään voi laittaa, mutta vaikkapa Musta Aurinko ja Pyhä toimitus vain pari mainitakseni. Parhaita hänen kappaleensa ovatkin muitten ammattilaulajien laulamina, häntä minä en oikeastaan edes laulajana pidäkään, vaan enemmänkin musiikintekijänä. Hänen äänensä ylittää monen ärsytyskynnyksen ja on kaikessa tunnistettavuudessaan aikalailla mitäänsanomaton. Acapella-kuoroesityksenä tuo Pyhä Toimitus on muuten hiuksianostattavan ihana...

Pannaas tähän yksi lisää:

Mielestäni Juice ja Innanen eivät edusta paskalinjaa mitenkään. Molemmat o(li)vat lahjakkaita taiteilijoita jotka tiesivät mitä tekivät. Juice ei ehkä laulajana tai säveltäjänä ole mitä fantastisin mutta ei hän siihen pahemmin ole edes kai pyrkinytkään, ainoastaan luomaan kehystä sanoitustensa ympärille. Itse kuuntelen kuitenkin mieluummin hänen omia tulkintojaan kuin jonkun muun, ehkä laulajana "paremman" covereita, sillä niissä on kuitenkin jonkin lainen alkuperäisyys.

Myös Innasen tekeleet ovat huippuluokkaa. Mieshän inhosi iskelmää yli kaiken ja esim Elsa-tangon tausta oli että hän halusi kokeilla menisikö pila läpi totena. Ja sehän meni.

Paska taas puolestaan on mielestäni tekemällä tehtyä hittiä jonka tarkoituksena on ainoastaan olla pop, siinä kuitenkaan onnistumatta. Vaikka toisaalta ihmettelen esim Frederikin suurta suosiota, täyttä paskaa vuosikymmenet peräkkäin ja kuten tuolla todettiin, vieläkin heitetään pikkuhousuja lavalle.

Omasta mielestäni Juicen Sika on suuri taideteos, se on karmea ja se oli sen tarkoituskin olla. Samoihin aikoihin hän teki kokonaisen LP:n joululauluja, toinen toistaan hirveämpiä, joissa muusikot soittavat ja laulavat nuotin vierestä sen kuin ehtivät vaikka todellisuudessa osaisivat soittaa ja laulaa kunnollakin, mutteivät vaan halua. SE on taidetta.

Martti Innanen oli Yleisradion vahtimestari, joka työssään näki paljon erilaisia taiteilijoita, lähinnä muusikoita ja laulajia. Elsa, kohtalon lapsi oli ihan hyvä vitsi, mutta taisi Innaselle kuuluisuus nousta päähän ja sama vitsi alkoi useimpia tympäistä jo parinkymmenen vuoden jälkeen.

Juice oli suuri persoona ja ihan oikea taiteilija, joka sävelsi mielestäni muutamia hienojakin kappaleita. Minusta Juicen levyt olivat kuitenkin enemmän tai vähemmän vanhan toistoa, enkä minä maallikkona osaa ottaa kantaa siihen, mitä hän teki tosissaan ja mitä hän irvaili.

Tauno Taunola kirjoitti:

Itse kuuntelen kuitenkin mieluummin hänen omia tulkintojaan kuin jonkun muun, ehkä laulajana "paremman" covereita, sillä niissä on kuitenkin jonkin lainen alkuperäisyys.

Samoin minuun vetoavat parhaiten Juicen itsensä esittämät kappaleet. Vaikka Juice ei laulajana ehkä ollutkaan mikään elämää suurempi kultakurkku niin jotenkin tuntuu että omien biisiensä tulkitsijaksi hän oli oikea mies.

Taunolla tuntuu muutenkin olevan taiteesta pitkälti samanlainen näkemys kuin minulla. Se on kummallista sillä Taunohan on itse oikea taiteilija. Minua epätaiteellisempaa henkilöä on taas vaikea löytää.

Martti Innanen oli sanoisinko "suosittu" sekä Saksassa että Ruotsissa (onko hänkin kuollut?). Lauloi noillakin kielillä aivan yhtä karmeasti tai oikeastaan vielä pahemmin kun kielten ääntämisetkin rääkättiin siinä vielä lisäksi. Hänen sanomansa kai "ymmärrettiin" ulkomailla paremmin kuin Suomessa ja monilla oli hauskaa. Taiteilijapa hyvinkin.

Sadeca taitaa nyt sekoittaa Martti Innasen Mauri Antero Nummiseen. Hän on sympaattinen taiteilija, vaikka kyllä tämäkin kelvannee paskalistaan:

No niinpäs teinkin Urpo, kuinka monta tällaista samantyyppistä kykyä Suomessa lieneekin... M A Nummista tietenkin tarkoitin. Numminen tai Innanen. Joo Innanen sinne paskaketjuun mutta ei Nummista minun mielestäni.

Jos ei kaikkea aina täydy ottaa niin kuolemanvakavasti, niin Innasen taulut ovat mielestäni tosi hauskoja. Suomalainen tien sivussa suu ammollaan ja sieraimet sojottaen ympäri Suomea. - Oli ihan hauskaa itseironiaa. Ja taulujen nimet kyllä ansaitsevat paikkansa kulttuurihistoriassa.
Esimerkiksi: "Borneon kuningas nauttii aamiaista Tyrnävän kantakrouvissa" tai "Läyliäisten Tauno Helsingissä v. 1925".
Tässä vähän lyriikkaa:
" Näin kerran unta, että olin valveilla.
Mutta kun heräsin, huomasin nukkuvani.
Näin kummaa unta,
HuuHaavaltakunta,
se minut kutsui unelmiin."

Paskaa tai ei. Ken sen nyt määrittelee.